Sekametelisoppa

Eläintenkouluttajaopiskelijana tykkään meidän kotiläksyistä – nyt ne on ollut erilaisia tehtävien opettamista pääasiassa sheippaamalla. Itse olen tehnyt läksyjä omien koirien kanssa, mutta luokkalaiset joilla on ollut mahdollisuus, ovat tehneet mm. hevosten, sikojen, naalien ja lampaiden kanssa samoja tehtäviä. Vaikka yleensä olen ollut varsin nihkeä tekemään kotiläksyjä, on näitä läksyjä tehnyt enemmän kuin mielellään!  Mäihän kanssa on tehty targettia niin, että tehtävänä on ollut koskea siihen vasemmalla etujalalla. Inton kanssa on ollut nenäkosketus targettiin ja tätä aiotaan käyttää hieman jatkojalostettuna seuraamisen uudelleen opettamisessa... Siitä lisää myöhemmin. ;-) Haluatteko kuulla enemmänkin opiskelusta eläintenkouluttajaksi?     Mäihä ja target työskentely ensimmäistä kertaa niin, että targettia piti koskea vasemmalla etujalalla. Hyvin poika hoksasi juonen. Ja Into säestää taustalla – neitikin olisi halunnut niin kovasti hommiin!  Into ja nenätarget. Int

Vihdoinkin me saatiin tänne Pohjois-Savoonkin lunta! Jospa tämä lumi pysyisi joulun ja uuden vuoden yli..  Koirilla oli ihan superhauskaa, kun sai kirmailla pellolla pallon kanssa. Sitä elämän riemua on aina yhtä ihana seurata – niin aitoa ja niin hetkessä elämistä. Pitäisi ottaa itse mallia.

Meillä on pikkuinen ongelma. Siis seuraamisessa. Videot kertokoon kaiken tarpeellisen.   Eli edistää. Reippaan puoleisesti. Ongelmaa lähdettiin nyt ratkomaan siten, että ollaan alettu rakentaa kiintopistettä suoraan kainaloon. Sinne hakeekin ihan hyvin pään asentoa jo. Mutta kun pään asento on ok, karkaa koira keulimaan liikaa. Palkattu on suoraan alas sekä taaksepäin.  Tiedän, että ongelman ratkaisu on hidasta, mutta kun haluaa ratkaisut ongelmaan nytheti . En mahda luonteelleni mitään. Ollaan varattu nyt yksityistunteja, joissa ongelmaan aletaan paneutua oikein kunnolla, jospa niistä olisi hyvin apua meille.  Ai niin, asetettiin me ensi vuoden tavoitekin Intolle – TK1.  Huhhuh kun työtä riittää! Mutta se on se, mikä motivoi menemään hallille treenaamaan. 

Rakastan <3

Niin vain minä, joka vannoin etten tule ikinä milloinkaan  ottamaan toista malinoisia , hain Mäihän ( Malinuts Ruger ) kotiin pian reilu kuukausi sitten. Ajomatka täältä Rovaniemeltä Lietoon oli pitkä ja tuskainen, mutta kyllä oli sen arvoinen. Mäihä on kaikkea sitä, mitä olen malinoisilta kaivannut – rauhallinen, tasapainoinen, avoin, mutta silti löytyy potkua kun sitä vaaditaan. Isona Mäihästä olisi tarkoitus tulla minulle treeni- ja kisakaveri montsuun, jos vain kaikki menee niinkuin pitää. Nyt keskitytään kasvamaan kunnon koirakansalaisiksi, tehdään jälkeä kun vielä kelejä siihen on ja leikitään sekä luodaan hyvää suhdetta.  Nyt ollaan viikko Inarissa lomailemassa ystäväni, hänen miehensä ja heidän koiriensa kanssa. Yhteiselo koirien kanssa on sujunut hyvin, ovathan ne ennestään jo tuttuja toisilleen. Mielenkiinnolla jään odottamaan, mitä Mäihästä oikein kasvaa. Tuntuu, että nyt on kultaa käsissä. Toivotaan, että kaikki sujuu hyvin.  Saatiin myös toko-ryhmästä

Ikävä Bastia ja Riesaa kohtaan iskee edelleen lähes päivittäin.  7 kuukautta ilman Riesaa. 4 kuukautta ilman Bastia.  Liian kauan ilman rakkaita. Antaisin mitä vain, että saisin teidät takaisin...    Kuva jäi ensimmäiseksi ja viimeiseksi yhteiskuvaksi laumasta.. 

Niin siinä vain sitten kävi, että minut valittiin opiskelemaan eläintenkouluttajaksi!  Koulu alkaa lokakuussa ja tarkoituksena suorittaa eläintenkouluttamisen sekä eläinhoitolan osaamisalat. En malta odottaa!

Paljon Onnea  Into 2-v!  26.6.2017  Niin neiti on jo 2-vuotias. Iso likka jo! Samalla tuli täyteen kuusi kuukautta yhteistä taivalta. Aika on mennyt kuin siivillä. Synttäripäivänä käytiin shoppailemassa mieluinen uusi lelu Mustista ja Mirristä ( ProDog Bungee ), kyllä on uudella lelulla leikitty ahkerasti koko päivä!  Kiitos Into, kun saavuit tuomaan elämääni lisää aurinkoa ja intoa. 

Pitkästä aikaa palataan sorvin ääreen. Surutyötä on tehty ja pikkuhiljaa mennään eteenpäin, päivä kerrallaan. Silti ikävä Riepua ja Bastia painaa päivittäin, oli ne vain niin suuria persoonia.  Inton kanssa ollaan keskitytty nyt noutoon ja se alkaa sieltä hitaasti etenemään. Lähtökohtahan oli, että kapulan näkeminen jo nosti vireen kattoon (ei oltu enää oppimisalueella), Into sorvas kapulaa eikä osannut kantaakaan sitä mälväämättä. Nyt olen hyvin tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseen – kantaa hyvällä, tiiviillä otteella sekä pitää jo hetken istualtaan (vaikka saisi pitää tiiviimmin).  Videolla lisäkäskyt (tuo) sen takia, koska Into meinasi lähteä kapulan kanssa vähän humpalle, joten paineen kautta toi kapulan suoraan eteen. Hyvä Into, sinä senkin pieni Perkele! <3 Mutta tästä jatketaan lisäämällä kestoa pitoon loppuasennossa,  suoristamalla paluu kapulan kanssa sekä keskittymällä siistiin loppuasentoon tulemiseen, jotta pomppu lopusta jää pois. 

Kävin Jyväskylässä ollessani ystäväni ja hänen koiransa (Riesa <3) kanssa hiekkamontuilla. Into pääsi Marikan kuvattavaksi samalla, voi mikä pieni malli Into onkaan..! <3 Kaikki postauksen kuvat on ottanut Marika Piilonen Photography , kiitos!  Suhteellisen Veikeä "Into" 1v 11kk