Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2018.

Pakki silmään

Inton kanssa on harjoiteltu nyt tarjoamista. Tyyppihän ei siis ole koskaan ollut mitenkään noheva tarjoamaan (koska koulutusmetodit on ollut kaikkea muuta..), joten työtä on riittänyt. Mutta työ palkitaan ja nyt Into on oppinut muunmuassa peruuttamaan – ja se on opetettu puhtaasti tarjoamisen kautta takaperinketjuttamalla. Katsokaa itse! Ja miksi opetin tämän taidon? Ihan siksi, että opin kouluttajana kouluttamaan ja että Into oppii tarjoamaan sekä ajattelemaan niillä herneen kokoisilla aivoillaan... ;-)

Treeniä ja hengissä pysymistä

Ollaan me jotain koitettu tehdä Mäihän poismenon jälkeen. Ainakin ollaan pysytty hengissä, nippanappa.  Ja pakattu muuttoa varten – sain rivitalokaksion omalla aidatulla pihalla. Siitä syystä videossakin näkyy kauniit jätesäkkisisustuselementit...  Inton kapulanpito alkaa sujumaan. Taustatietoina kerrottakoon, että koira kiihtyi kapulasta niin paljon ettei se pysynyt hiljaa eikä voinut pitää kapulaa mälväämättä hetkeäkään. On tässä siis jotain edistystä tapahtunut, kun tuota videota katsoo.  Henkilön Wiivi (@wiivijoanna) jakama julkaisu Maalis 30, 2018 kello 3.05 PDT Inton kanssa ollaan treenattu myös puhtaasti tarjoamista. Ylläolevalla videolla opetan Intoa siis peruuttamaan kuramatolle. Tämä on opetettu täysin sheippaamalla, mikä on lottovoitto meille, sillä Intoa ei ole koskaan sheipaten opetettu ja se ei ole tarjonnut mitään toimintaa oma-aloitteisesti tätä ennen. Naksuttelu on alkanut tuottaa tulosta! Nyt mennään jo pitkäkin matka puhtaasti peruuttamalla

3 viikkoa tuskaa

Malinuts Ruger "Mäihä" 14.4.2017 – 15.3.2018 En tiedä mitä sanoisin. Mulla on ollut helvetin rankat kolme viikkoa. Ikävä on järjetön ja tuska on kokoajan läsnä. Olen niin vihainen ja pettynyt, että meidän aika jäi niin kovin lyhyeksi. Mäihä on tullut uniin ja aamulla olen herännyt itkuun, kun on vain niin kova ikävä pientä Mäihäpoikaani.  Mäihä on haettu kotiin, nyt hän on Riesan ja Bastin vieressä odottamassa kesää, jotta saadaan heidät laskettua haudan lepoon. Heille on katsottu kaunis paikka puun juurelta kesämökiltä, näkymä järvelle päin. Kaikki kolme rakastivat olla mökillä, peuhata ja haistella hajuja. Mäihä ja Basti tykkäsivät tehdä puutöitä (eli repia oksia ja juurakoita). Hymy tulee kasvoille, kun muistelen heitä.  Onneksi minulla on aina muistot. Niin hyvät, kultaiset muistot.