RIP Paavo

BH Basti vom Buntzelberg
musta saksanpaimenkoira, uros

1.6.2009 – 10.4.2017

Olen tuskista vapaa ja mukana tuulen,

saan kulkea rajalla ajattomuuden. 

Olen kimallus tähden, olen pilven lento, 

olen kasteisen aamun pisara hento.

En ole poissa vaan luoksenne saavun,

mukana jokaisen nousevan aamun

ja jokaisen tummuvan illan myötä,

toivotan teille hyvää yötä.

(Vuokko Laatio)

Rakkaus ei kukoistanut heti alkuun meidän välillä, mutta olen aivan tajuttoman kiitollinen siitä, että lopulta meidän tiemme kohtasivat. Paavosta on kuoriutunut aivan mahtava persoona eläkepäivillään. Herra uskaltaa nykyään heittäytyä, tekee aina parhaansa kun ollaan töissä ja ottaa palautteen hyvin herkästi vastaan. Ja koirasta, josta sanottiin ettei siitä ole reissaajaksi, on kuoriutunut ihan hiton hyvä reissukaveri ihan minne vain keksii mennä! 

Uskon, että jokainen koira elämässä opettaa jotain omistajalleen. Tämä koira on opettanut aivan uskomattoman paljon, eikä ole antanut mitään ilmaiseksi. Miten muodostaa koiralle työmotivaatio, kun se on usean vuoden ajan poljettu pois? Miten monella tapaa voi yrittää korjata tehtyjä virheitä ja huonoja toimintamalleja? Mitä on oikeasti periksiantamattomuus? Tämä koira on opettanut sen, että mikä vain voi olla mahdollista jos vain itse uskot siihen ja teet töitä sen eteen. Ja kun muistat olla nöyrä. Perhana kun se voi olla joskus vaikeaa.