Siirry pääsisältöön

Sekametelisoppa


Mitä täällä tapahtuu?

Lokakuussa..
.. Dumbolle piti sanoa heihei, kun papan kunto romahti aivan yllättäen.
.. Muusa asteli meidän elämään.
.. Suoritin hyväksytysti ensimmäisen näytön kyyhkyillä.
.. Aloitin työt Mustissa ja Mirrissä.

Marraskuussa..
.. Valmistuin eläintenkouluttajaksi
.. löydettiin KePon kanssa ensimmäinen, yhteinen koti ja muuttorumba alkoi.
.. Treenattiin, käytiin töissä ja totuteltiin uuteen laumakokoonpanoon.

Joulukuussa..
.. Muutettiin maalle.
.. Remontoitiin uutta kotia, oltiin otsonoinnin takia evakossa siellä ja täällä.
.. Käytiin töissä.
.. Saatiin kennelyskä, joten jäätiin loppuvuodeksi treenitauolle.
.. Nauru lähti opastesteihin, joten taas opetellaan eloa uudella kokoonpanolla.

Paljon on taas tapahtunut, en tiedä mistä lähtisin tätä purkamaan.

Luulin jo, että huono onneni koirien kanssa olisi taakse jäänyttä elämää, mutta ei. Tänä(kin) vuonna piti sanoa heipat kolmelle rakkaalle karvakorvalle – Mäihälle, Intolle ja Dumbolle. Samalla piti sanoa heihei X-ajaksi Naurulle, en tiedä yhtään koska poika tulee takaisin kotiin. Toivottavasti pian ja toivottavasti samalla ollaan fiksumpia Naurun tilanteesta jatkon kannalta..

Muusa (nyt 1v 3kk) asteli meidän laumaan hieman yllättäen, kun sitä minulle NouHaulta tarjottiin. Muusa läpäisi opastesti, mutta jäi jalostuskäyttöön eli siitä ei tule opasta vaan siitä tulee tulevien oppaiden emäkoira. Kunhan Muusa on täyttänyt tehtävänsä emäkoirana, siirtyy se minun omistukseeni täysin.
Muusan kanssa saan tehdä sitä, mitä haluan – treenata, kisata, metsästää, ... Nyt ollaan aloiteltu treenaaminen tokoon ja hyvä ystäväni treenaa Muusalla rally-tokon puolelle, heillä olisi ensimmäiset kisatkin jo kiikareissa. 


Koirat ja omistaja ovat viihtyneet landella. Ah, mikä ihana rauha täällä onkaan! Pellot ympäröi pihaa, (oma) metsä alkaa pellon reunasta. Lähimpään naapuriin on reilu 350 metrin matka. Uuden paikkakunnan koirapiireihin tutustuttu ja heille alan muun muassa ensi vuonna erilaisia kursseja myös vetämään. 

Ensi vuodelle en aseta sen suurempia tavotteita kuin, että koirat pysyisi terveinä eikä ketään pitäisi laittaa monttuun (pliis, edes yksi vuosi ilman yhtään lopetusta..). Mahtavaa olisi päästä starttaamaan tokon ALO-luokassa ja mahtavaa olisi myös jos ystäväni pääsisi Muusan kanssa rallyn parissa starttaamaan kevään aikana. Surkun tavotteisiin laitan sen, että jos järkeä saisi siihen pieneen päähän taottua ja käytöstapoja... Huh, kun se koira osaa olla itsepäinen ja testailee kyllä omistajansa koulutustaitoja!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kotiläksyjä

Eläintenkouluttajaopiskelijana tykkään meidän kotiläksyistä – nyt ne on ollut erilaisia tehtävien opettamista pääasiassa sheippaamalla. Itse olen tehnyt läksyjä omien koirien kanssa, mutta luokkalaiset joilla on ollut mahdollisuus, ovat tehneet mm. hevosten, sikojen, naalien ja lampaiden kanssa samoja tehtäviä. Vaikka yleensä olen ollut varsin nihkeä tekemään kotiläksyjä, on näitä läksyjä tehnyt enemmän kuin mielellään!  Mäihän kanssa on tehty targettia niin, että tehtävänä on ollut koskea siihen vasemmalla etujalalla. Inton kanssa on ollut nenäkosketus targettiin ja tätä aiotaan käyttää hieman jatkojalostettuna seuraamisen uudelleen opettamisessa... Siitä lisää myöhemmin. ;-) Haluatteko kuulla enemmänkin opiskelusta eläintenkouluttajaksi?     Mäihä ja target työskentely ensimmäistä kertaa niin, että targettia piti koskea vasemmalla etujalalla. Hyvin poika hoksasi juonen. Ja Into säestää taustalla – neitikin olisi halunnut niin kovasti hommiin!  Into ja nenätarget. Int

Mitä meille kuuluu?

Hiljaiseloa on pitänyt täällä blogin puolella, mutta arki onkin ollut yhtä hulinaa. Pennut kasvaa (Nauru jo 6,5kk ja Surku 4,5kk) hurjaa vauhtia ja oppivat asioita sitäkin hurjemmalla vauhdilla. Molemmat ovat hyvin mutkattomia kavereita joiden kanssa reissaaminen ja tekeminen on todella helppoa. Kyllä taputan itseäni olalle ja kiitän, että jaksoin tehdä töitä molempien kanssa heti 7 viikon iästä lähtien niin rauhoittumisen, kontaktin kuin työmoottorin herättelyn parissa! Hyvä me! Näyttöpäivät on lyöty lukkoon. Jos kaikki menee niinkuin suunnittelin ja hyvin käy, niin valmistun jo ensi kuun lopussa eläintenkouluttajaksi. Huhhuh. Tuntuu, että olen vieläkin niin lasten saappaissa kouluttajana, mutta silti kehitys on ollut aivan huimaa vain vuodessa.  Viimeinen kouluviikko olisi ensiviikolla, viime viikko oltiin Ranualla kouluttamassa Ranua Zoon eläimiä. Oli meinaan mahtava kokemus! Nyt vain pitäisi vielä jaksaa rutistaa tämä loppusuora onnistuneesti purkkiin, vaikka tuntuu, että olen

Tuu messiin!

Hyppää kyytiin meidän joukkoon sekalaiseen! Olen kaivannut päiväkirjaa itselleni. Koitin kirjoittaa ihan old school -meiningillä lähinnä treenipäiväkirjaa, mutta tuntui kuin jotain olisi jäänyt puuttumaan. Se jotain oli kuvat ja videot, joita tulee otettua niin puhelimella kuin kamerallakin lähestulkoon päivittäin. Niinpä päätin pistää jälleen blogin  päiväkirjan pystyyn – näin saan näppärästi yhdistettyä molemmat samalla kertaa. Tämä päivyri ei tule täyttymään yhteistyöpostauksista, ei viimeiseen asti viilatuista kisasuunnitelmista tai pinnalla olevista postausideoista. Tämä blogi tulee täyttymään meidän omasta arjesta niin ylä- kuin alamäkineen, treeneistä treenikentillä tai takapihalla (tai missä ikinä  nyt mennäänkään), tasapaksusta arjesta tai hauskoista reissuista. Siitä, mitä ikinä keksitäänkään tehdä. Pyrin siihen, että meidän päivyri on juuri niin meidän näköinen kuin se vain voi olla. Ja vaikka tästä tulee päivyri lähinnä vain itseäni varten, otan tietenkin mielelläni