Siirry pääsisältöön

Mitä meille kuuluu?


Hiljaiseloa on pitänyt täällä blogin puolella, mutta arki onkin ollut yhtä hulinaa. Pennut kasvaa (Nauru jo 6,5kk ja Surku 4,5kk) hurjaa vauhtia ja oppivat asioita sitäkin hurjemmalla vauhdilla. Molemmat ovat hyvin mutkattomia kavereita joiden kanssa reissaaminen ja tekeminen on todella helppoa. Kyllä taputan itseäni olalle ja kiitän, että jaksoin tehdä töitä molempien kanssa heti 7 viikon iästä lähtien niin rauhoittumisen, kontaktin kuin työmoottorin herättelyn parissa! Hyvä me!

Näyttöpäivät on lyöty lukkoon. Jos kaikki menee niinkuin suunnittelin ja hyvin käy, niin valmistun jo ensi kuun lopussa eläintenkouluttajaksi. Huhhuh. Tuntuu, että olen vieläkin niin lasten saappaissa kouluttajana, mutta silti kehitys on ollut aivan huimaa vain vuodessa.  Viimeinen kouluviikko olisi ensiviikolla, viime viikko oltiin Ranualla kouluttamassa Ranua Zoon eläimiä. Oli meinaan mahtava kokemus! Nyt vain pitäisi vielä jaksaa rutistaa tämä loppusuora onnistuneesti purkkiin, vaikka tuntuu, että olen valmis heittämään pyyhkeen kehään ja ottamaan aikalisän. Olen aivan puhki ja loppu. 

Yrittäjänpäivänä 5.9.2018 perustin myös oman yrityksen, Koulutuspalvelu SurkuHupaisan. Tarjoan pääasiassa koirien koulutuspalveluita ja koirahierontaa Kuopion ja Pieksämäen suunnalla, sopimuksesta kauempanakin. Kaikki kouluttaminen perustuu positiivisiin koulutusmenetelmiin. Käykää tsekkaamassa kotisivut sekä tykkäämässä meistä Facebookissa. Meidät löytää myös Instagramista nimellä koulutuspalvelusurkuhupaisa. Pian on alkamassa ensimmäinen kurssi Kynsien leikkaus kivaksi, jossa harjoitellaan positiivisin menetelmin miten saadaan kynsien leikkaamisesta kivaa ja stressitöntä niin omistajalle kuin koirallekin. Suunnitteilla on loppuvuodesta aloittaa myös pentukurssi ja arki hallintaan–kurssi.

Saa nähdä mite tulevaisuus tuo tullessaan, mutta innoissaan vaikkakin hieman pelon sekaisin tuntein sitä odotetaankin... 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koskaan ei tiedä kauanko on aikaa ..

... ei koskaan. Meillä käy Paavon kanssa yhteinen aika vähiin – Paavolla todettiin suussa luusyöpä. Ja meillä piti olla aikaa vielä monta vuotta yhdessä. Nyt meillä on enää viikko.  Rakastan sua <3

Hiekkamontuilla

Kävin Jyväskylässä ollessani ystäväni ja hänen koiransa (Riesa <3) kanssa hiekkamontuilla. Into pääsi Marikan kuvattavaksi samalla, voi mikä pieni malli Into onkaan..! <3 Kaikki postauksen kuvat on ottanut Marika Piilonen Photography , kiitos!  Suhteellisen Veikeä "Into" 1v 11kk

Hetken kestää elämä

Me ei olla tehty oikeastaan mitään. Elämänilo on kadonnut Riepun äkillisen poismenon takia. Kukaan ei osannut odottaa, että joutuisimme sanomaan rakkaalle, pienelle Riesalle hyvästit näin pian. Ennen Riesan poismenoa stressattiin patologin lausuntoa Paavon suusta löytyneestä luumuutoksesta. Kaikkien ihmeeksi kasvain oli hyvälaatuinen ja saataisiin pitää Paavo vielä menossa mukana pienin muutoksin – kaikki kovan pureminen on kielletty; kovat luut, suojeluhiha, kepit, yms. Eli keskitymme Paavon kanssa nykyään pääasiassa kovan alustan jälkeen ja jätämme suojelutreenit nyt kokonaan pois meidän kuvioista. Riesan kanssa meidän oli tarkoitus jatkaa rally-tokossa ja käydä mielenvirkistyksenä muutamissa agiepiksissä putkiluokissa. Ja ajaa muutama verijälki. Miten nopeasti kaikki voikaan muuttua.... Kovasti olen miettinyt, että pitäisi petrata nyt treenien suhteen. Pitäisi ajaa jälkeä kun on hyvät kelit nyt siihen, että saadaan Intolle tehtyä hyvät pohjat ennen kesää. Pitäisi treenata to