Siirry pääsisältöön

Surkuhupaisaa


Elo on ollut melko rauhallista. Työharjoittelua, töitä, etäopintoja ja koirien kanssa treenaamista. Helteistä nauttimista ja uimista. Ei ole osannut tulla tänne mitään kertomaan, kauhean vaikea on saada mitään aloitettua. 

Heinäkuun alkupuolella tehtiin reissu Ypäjälle. Koirat autoon ja menoksi! Mukaan Ypäjältä tarttui pieni ja tulinen Surku-neiti. Tässä talossa asuu jälleen mäyräkoira! Kakarat on aivan paita ja perse. Majakka ja perävaunu. Keksivät kaikkea mahdollista pääni menoksi...


Nauru kasvaa ihan hurjaa vauhtia. Nyt herralla on ikää 5 kuukautta ja painoa reilu 12 kiloa. Iso poika jo! Surku painaa 3 kiloa ja on nyt 10 viikkoa vanha. Kasvais äkkiä, tämä pentu on aivan kamala termiitti. Hampaat uppoaa kaikkeen mahdolliseen. Siis aivan kaikkeen mahdolliseen...

Surku tuli hieman nopealla aikataululla, kun haluamastani yhdistelmästä vapautuikin pentu meille. Surkusta kaavaillaan miehelle metsästyskaveria ja minä koitan vääntää siitä jotain tokomäyrää itselleni. Mie niin tartten sen oman harrastuskaverin!



Opinnot jatkuu tässä kuussa lähiviikon merkeissä. Työharjoittelusopimus on vielä tämän kuun loppuun voimassa, sitten vaihdankin toiseen paikkaan harkkaan. Ja minun pitäisi valmistua jo syksyn aikana – apua! En ole vielä todellakaan valmis..!
Hain muuten opiskelemaan hieman lisää. On se vaikeaa, kun ei tiedä mitä haluaa sitten isona työkseen tehdä. Tai tiedän, mutta työpaikka pitäisi vielä saada. No, opiskellaan nyt hieman lisää.. ;-)





Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tuu messiin!

Hyppää kyytiin meidän joukkoon sekalaiseen! Olen kaivannut päiväkirjaa itselleni. Koitin kirjoittaa ihan old school -meiningillä lähinnä treenipäiväkirjaa, mutta tuntui kuin jotain olisi jäänyt puuttumaan. Se jotain oli kuvat ja videot, joita tulee otettua niin puhelimella kuin kamerallakin lähestulkoon päivittäin. Niinpä päätin pistää jälleen blogin  päiväkirjan pystyyn – näin saan näppärästi yhdistettyä molemmat samalla kertaa. Tämä päivyri ei tule täyttymään yhteistyöpostauksista, ei viimeiseen asti viilatuista kisasuunnitelmista tai pinnalla olevista postausideoista. Tämä blogi tulee täyttymään meidän omasta arjesta niin ylä- kuin alamäkineen, treeneistä treenikentillä tai takapihalla (tai missä ikinä  nyt mennäänkään), tasapaksusta arjesta tai hauskoista reissuista. Siitä, mitä ikinä keksitäänkään tehdä. Pyrin siihen, että meidän päivyri on juuri niin meidän näköinen kuin se vain voi olla. Ja vaikka tästä tulee päivyri lähinnä vain itseäni varten, otan tietenkin mielelläni
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kotiläksyjä

Eläintenkouluttajaopiskelijana tykkään meidän kotiläksyistä – nyt ne on ollut erilaisia tehtävien opettamista pääasiassa sheippaamalla. Itse olen tehnyt läksyjä omien koirien kanssa, mutta luokkalaiset joilla on ollut mahdollisuus, ovat tehneet mm. hevosten, sikojen, naalien ja lampaiden kanssa samoja tehtäviä. Vaikka yleensä olen ollut varsin nihkeä tekemään kotiläksyjä, on näitä läksyjä tehnyt enemmän kuin mielellään!  Mäihän kanssa on tehty targettia niin, että tehtävänä on ollut koskea siihen vasemmalla etujalalla. Inton kanssa on ollut nenäkosketus targettiin ja tätä aiotaan käyttää hieman jatkojalostettuna seuraamisen uudelleen opettamisessa... Siitä lisää myöhemmin. ;-) Haluatteko kuulla enemmänkin opiskelusta eläintenkouluttajaksi?     Mäihä ja target työskentely ensimmäistä kertaa niin, että targettia piti koskea vasemmalla etujalalla. Hyvin poika hoksasi juonen. Ja Into säestää taustalla – neitikin olisi halunnut niin kovasti hommiin!  Into ja nenätarget. Int
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pakki silmään

Inton kanssa on harjoiteltu nyt tarjoamista. Tyyppihän ei siis ole koskaan ollut mitenkään noheva tarjoamaan (koska koulutusmetodit on ollut kaikkea muuta..), joten työtä on riittänyt. Mutta työ palkitaan ja nyt Into on oppinut muunmuassa peruuttamaan – ja se on opetettu puhtaasti tarjoamisen kautta takaperinketjuttamalla. Katsokaa itse! Ja miksi opetin tämän taidon? Ihan siksi, että opin kouluttajana kouluttamaan ja että Into oppii tarjoamaan sekä ajattelemaan niillä herneen kokoisilla aivoillaan... ;-)
Lähetä kommentti
Lue lisää