Siirry pääsisältöön

Vauvahöpötystä ja kuulumisia

... meidän tokokoe jäi välistä Inton valeraskauden takia. Neiti on ollut aivan höpö päästään, eikä treenaamisesta ole tulla mitään. Milloin katto oli tippumassa niskaan ja milloin pienet vihreät miehet juoksenteli nurkissa. ;-)


Harmittaa aivan suunnattomasti, mutta minkäs teet. Kisoja onneksi tulee uusia. Ensi viikolla olisi BH-koe. Saas nähdä.

Arki on alkanut sujumaan pikkuhiljaa yhden koiran kanssa. Onhan se arki vielä hyvin outoa, kun on vain yksi koira kotona neljän sijaan. 
Yksinolot aloitettiin alusta, ihan kaikenvaralta. Into on ollut hiljaa ja rauhassa 4-6 tunnin aikoja, osan harjoituksista on ollut omassa (isossa) metallihäkissä. Häkissä olo selvästi rauhoittaa Intoa entisestään. Neidillähän on ollut hieman 'pää hukassa' Bastin poismenon jälkeen ja on vaatinut aikaa ja ohjaamista, että neiti on saatu niin sanotusti omille jaloilleen ja pääkoppa jälleen kasaan. Nyt menee jo minun kotona ollessa nukkumaan häkkiinsä, mikä on minusta vain hyvä merkki. :-)

Kauhea ikävä on edelleen Bastia ja Riesaa. En tiedä, koska tämä ikävä ja tuska oikein helpottaa. Kunpa vain saisin teidät takaisin, edes hetkeksi.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tuu messiin!

Hyppää kyytiin meidän joukkoon sekalaiseen! Olen kaivannut päiväkirjaa itselleni. Koitin kirjoittaa ihan old school -meiningillä lähinnä treenipäiväkirjaa, mutta tuntui kuin jotain olisi jäänyt puuttumaan. Se jotain oli kuvat ja videot, joita tulee otettua niin puhelimella kuin kamerallakin lähestulkoon päivittäin. Niinpä päätin pistää jälleen blogin  päiväkirjan pystyyn – näin saan näppärästi yhdistettyä molemmat samalla kertaa. Tämä päivyri ei tule täyttymään yhteistyöpostauksista, ei viimeiseen asti viilatuista kisasuunnitelmista tai pinnalla olevista postausideoista. Tämä blogi tulee täyttymään meidän omasta arjesta niin ylä- kuin alamäkineen, treeneistä treenikentillä tai takapihalla (tai missä ikinä  nyt mennäänkään), tasapaksusta arjesta tai hauskoista reissuista. Siitä, mitä ikinä keksitäänkään tehdä. Pyrin siihen, että meidän päivyri on juuri niin meidän näköinen kuin se vain voi olla. Ja vaikka tästä tulee päivyri lähinnä vain itseäni varten, otan tietenkin mielelläni
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kotiläksyjä

Eläintenkouluttajaopiskelijana tykkään meidän kotiläksyistä – nyt ne on ollut erilaisia tehtävien opettamista pääasiassa sheippaamalla. Itse olen tehnyt läksyjä omien koirien kanssa, mutta luokkalaiset joilla on ollut mahdollisuus, ovat tehneet mm. hevosten, sikojen, naalien ja lampaiden kanssa samoja tehtäviä. Vaikka yleensä olen ollut varsin nihkeä tekemään kotiläksyjä, on näitä läksyjä tehnyt enemmän kuin mielellään!  Mäihän kanssa on tehty targettia niin, että tehtävänä on ollut koskea siihen vasemmalla etujalalla. Inton kanssa on ollut nenäkosketus targettiin ja tätä aiotaan käyttää hieman jatkojalostettuna seuraamisen uudelleen opettamisessa... Siitä lisää myöhemmin. ;-) Haluatteko kuulla enemmänkin opiskelusta eläintenkouluttajaksi?     Mäihä ja target työskentely ensimmäistä kertaa niin, että targettia piti koskea vasemmalla etujalalla. Hyvin poika hoksasi juonen. Ja Into säestää taustalla – neitikin olisi halunnut niin kovasti hommiin!  Into ja nenätarget. Int
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pakki silmään

Inton kanssa on harjoiteltu nyt tarjoamista. Tyyppihän ei siis ole koskaan ollut mitenkään noheva tarjoamaan (koska koulutusmetodit on ollut kaikkea muuta..), joten työtä on riittänyt. Mutta työ palkitaan ja nyt Into on oppinut muunmuassa peruuttamaan – ja se on opetettu puhtaasti tarjoamisen kautta takaperinketjuttamalla. Katsokaa itse! Ja miksi opetin tämän taidon? Ihan siksi, että opin kouluttajana kouluttamaan ja että Into oppii tarjoamaan sekä ajattelemaan niillä herneen kokoisilla aivoillaan... ;-)
Lähetä kommentti
Lue lisää