Ja meillä piti olla aikaa vielä monta vuotta yhdessä.
Nyt meillä on enää viikko.
Rakastan sua <3
Mitä täällä tapahtuu? Lokakuussa.. .. Dumbolle piti sanoa heihei, kun papan kunto romahti aivan yllättäen. .. Muusa asteli meidän elämään. .. Suoritin hyväksytysti ensimmäisen näytön kyyhkyillä. .. Aloitin työt Mustissa ja Mirrissä. Marraskuussa.. .. Valmistuin eläintenkouluttajaksi .. löydettiin KePon kanssa ensimmäinen, yhteinen koti ja muuttorumba alkoi. .. Treenattiin, käytiin töissä ja totuteltiin uuteen laumakokoonpanoon. Joulukuussa.. .. Muutettiin maalle. .. Remontoitiin uutta kotia, oltiin otsonoinnin takia evakossa siellä ja täällä. .. Käytiin töissä. .. Saatiin kennelyskä, joten jäätiin loppuvuodeksi treenitauolle. .. Nauru lähti opastesteihin, joten taas opetellaan eloa uudella kokoonpanolla. Paljon on taas tapahtunut, en tiedä mistä lähtisin tätä purkamaan. Luulin jo, että huono onneni koirien kanssa olisi taakse jäänyttä elämää, mutta ei. Tänä(kin) vuonna piti sanoa heipat kolmelle rakkaalle karvakorvalle – Mäihälle, Intolle ja Dumbolle. Samalla...
Voi surkeus. Voimia, paljon voimia <3
VastaaPoistaOn helpompaa, kun osaa valmistautua ja viettää viiemiset hetket rakkaan kanssa. Mun rakas riuhdottiin vaan pois, enkä varmaan ole vieläkään kunnolla toipunut siitä.
Riesa vietiin minulta myös nopeasti – diagnoosin saannista (josta piti vielä toipua) meni 3 päivää kun jouduin rakkaastani luopumaan. Nyt luusyöpä tuli myös kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kukaan ei osannut odottaa tätä lopputulosta.
PoistaAina yhtä kamalaa, kun joutuu rakkaastaan luopumaan. Josko tästä päästään ajan kanssa eteenpäin... :'(
Kiitos <3
Voi ei :( Osanotot ja hurjasti voimia! ♥
VastaaPoistaKiitos paljon.. :( <3
Poista